Myös mökkiläisten suunnalta on kantautunut toisenlaista viestiä saaren hoidosta, Kari Haanmäki kirjoittaa.
Liessaari on ollut vuosikymmeniä tärkeä ja vapaasti Lohjan kaupunkilaisten käytössä oleva virkistysalue. Olen samaa mieltä siitä, että saaren luontoarvoja pitää vaalia ja aluetta kehittää. Eri mieltä olen siitä, että hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä pitää valmistella lähes koko saaren kattavaa uutta luonnonsuojelualuetta ja sen mahdollisia käyttörajoituksia.
Tavanomainen luonnonhoito ja virkistyskäytön kehittäminen ovat eri asia kuin uuden luonnonsuojelualueen rajauksen ja rauhoitusmääräysten valmistelu. Saaren reittejä voidaan kunnostaa, vaarallisia puita poistaa, vieraslajeja torjua ja virkistyspalveluja kehittää ilman, että samalla edistetään uuden suojelualueen perustamista.
Risto Murto vetoaa kirjoituksessaan (lansi-uusimaa.fi 25.10.2026) siihen, ettei kaupunginvaltuuston vuoden 2017 päätös estä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Olennaista ei kuitenkaan ole vain se, voidaanko suunnitelma laatia, vaan myös se, mitä sillä tavoitellaan ja miten valtuuston aiempi päätös on otettu huomioon. Valtuusto käsitteli asiaa 13.12.2017 (§ 163) ja linjasi, ettei kaupunki hae vapaaehtoisesti ja korvauksetta luonnonsuojelualuetta päätöksessä yksilöidyille kaupungin omistamille alueille. Tämän päätöksen suhde nyt laadittuun suunnitelmaan on selvitettävä avoimesti.
Nyt tilatun työn tarkoituksena on valmistella uuden luonnonsuojelualueen rajausta ja rauhoitusmääräyksiä. Kyse ei siis ole pelkästään tavanomaisesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta, vaan työstä, jolla luodaan pohjaa saaren suojelulle ja mahdollisille käyttörajoituksille. Tämä ero on olennainen arvioitaessa sekä valtuuston aiemman päätöksen merkitystä että hankinnan tarkoitusta.
Suojelualueen rauhoitusmääräykset vaikuttaa konkreettisesti saaren käyttöön. Ne rajoittaa esimerkiksi puiden poistamista, kasvillisuuden raivaamista ja polkujen kunnostamista. Liessaaren suunnitelmassa on esitetty myös liikkumisen ohjaamista poluille ja kulun rajoittamista osassa saarta. Jos polkujen ulkopuolella liikkumista rajoitetaan tai kulkua estetään esimerkiksi maahan asetetuilla puunrungoilla, kaupunkilaisten vapaa virkistyskäyttö kaventuu. Tällaisille rajoituksille on oltava selkeät ja perustellut syyt.
Myös mökkiläisten suunnalta on kantautunut toisenlaista viestiä saaren hoidosta. Liessaaressa on satoja kirjanpainajan tuhoamia puita, mutta niiden poistamiseksi ja tuhojen leviämisen hillitsemiseksi ei ole ryhdytty riittäviin toimiin. Päinvastoin puiden korjaamista on estetty. Tämä herättää aiheellisen kysymyksen siitä, toteutetaanko saarella käytännön luonnonhoitoa riittävästi vai keskitytäänkö liikaa suojelun ja käyttörajoitusten valmisteluun. Luontoarvojen vaalimisen pitäisi tarkoittaa myös metsän tilan seuraamista ja perusteltuja hoitotoimia silloin, kun niille on tarvetta.
Liessaarta pitäisi sen sijaan kehittää virkistysalueena. Uusi silta ja kesälle 2027 suunniteltu rannan kehittäminen ovat esimerkkejä siitä, miten saaren saavutettavuutta ja palveluja voidaan parantaa. Samalla pitää huolehtia reittien turvallisuudesta ja kunnossapidosta sekä arvioida puuston hoidon tarve. Luontoarvojen vaaliminen ja virkistyskäyttö eivät sulje toisiaan pois.
Myös hankinnan tarkoitus ja toimivalta vaativat selvittämistä. Suunnitelma on tilattu kunnallistekniikan suunnittelun vuosien 2025–2026 puitesopimuksen perusteella, ja konsulttityö on maksanut noin 27 000 euroa. Hallintosäännössä on erikseen määräyksiä teknisen lautakunnan ja kaupunkikehityslautakunnan toimivallasta. Siksi on perusteltua selvittää, kuuluiko suunnitelman tilaaminen kyseisen viranhaltijan toimivaltaan, soveltuiko puitesopimus hankinnan tarkoitukseen ja mille toimielimelle suunnitelman hyväksyminen kuuluu.
Liessaari on lohjalaisten yhteinen virkistysalue. Sen luontoa pitää vaalia, mutta samalla on turvattava kaupunkilaisten mahdollisuus käyttää saarta vapaasti. Ennen uusien suojelutavoitteiden edistämistä on selvitettävä valtuuston aiemman päätöksen merkitys, suunnitelman vaikutukset, saaren todelliset hoitotarpeet ja päätöksenteon toimivaltakysymykset.
Kirjoittaja on Lohjan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja (kok.)